sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Vanha televisio, osa 4: Digihuuma

1990-luvun lopulla digitaalisuus alkoi valloittamaan tv-alaa. Voisin tiivistää niin, että digitaalisuus on kaksiteräinen miekka.

Digitaalisuus toi luonnollisesti vakaan siirron ja tallennuksen. Kunhan antenni on kunnossa, on kuvan vastaanotto on aina täydellinen. Tallennettaessa mitään ei häviä.

Mutta digitaalisuus ei paranna kuvanlaatua absoluuttisesti, vaan vaatii pientä "huijausta", häviöllistä kuvanpakkaamista. Alkuperäinen, pakkaamaton kuva ei mahtuisi radioaalloille tai kovalevylle sellaisenaan. Tämä tuntuu olevan sokeapiste, josta ei juuri keskustella.

Digitaalisuus tuli valtavirtaan DVD-levyjen ohessa. Pakkaamiseen käytettiin silloin alkeellista MPEG-2 -algoritmia. Pelkkä algoritmi ei yksin ratkaise kuvanlaatua, vaan se, miten kuva esikäsitellään ja miten algoritmia käytetään. Lopputulos DVD-levyillä on mielestäni usein hyvä.

Mutta digihuuma riehui myös muualla. Haluttiin mahduttaa enemmän materiaalia vanhoilla resursseilla.

Digi tuli pian laajalti televisioon, ensimmäisenä satelliittikanaville. Canal Digital mainosti katsoille mahdollisuutta valita kuvakulma itse. Siitä ei tullut hittituotetta. Myöhemmin joku totesi, että kuvakulman valinta on parempi jättää ammattimaiselle ohjaajalle. En tiedä kuka niin sanoi, mutta siihen sisältyi suuri viisaus. Se olisi poistanut monta turhaa odotusta.

Digi valtasi jopa ministeriön, ja Yle lupasi esim. uutiskanavan, josta tulee ajankohtaisohjelmia kellon ympäri. Ylellä oli jopa viisi kanavaa. Välillä kuvanlaatu oli puuroa, kun kanavat oli mahdutettu yhteen kanavanippuun. Lisäksi digi-tv-signaali pakataan reaaliaikaisesti, jolloin tuskin päästään DVD-levyjen laatuun.

YLE24:n ja Yle Extran taipaleet jäivät lyhyeen. Sittemmin myös toiset lisäkanavat, Teema ja Fem, yhdistettiin yhdeksi kanavaksi.


Iskelmä/Harju&Pöntinen mainostaa digitakanavallaan seuraa miehille.

2000-luvulla MPEG-4:n uskottiin mullistavan kaiken. Tuli 3D, mutta ainakin tv:n puolella sen suosio jäi lyhyeksi. Youtubessa on kokeiltu 360 asteen kuvaa ja 60 fps:n videoita, ja myytävissä televisioissa on jo 4k-valmius.

Yle on jopa siirtymässä kokonaan 1920x1080 tarkkuuden kuvaan. Sekään ei liene ajateltu loppuun asti, sillä sekä Ruotsin SVT:ssä että Euroopan yleisradioliitossa on tutkittu, että parempi kuvanlaatu saavutettaisiin jättäytymällä 1280x720 tarkkuuteen, ja nostamalla tarkuuden sijaan kuvataajuutta.

SD-tarkkuuksiset "suttutelevisiot" saavat nyt ylimielisiä kommentteja. Mutta täytyy muistaa aiemmin mainuttu: SD-kuva on tiivistettyä, ja ilman pakkaamista se näyttäisi upealta. Lisäksi pakkaaminen tehdään reaaliajassa, joka sekin heikentää pakkaamista. Onko uusi pakkausalgoritmi ratkaisu?

Kohinan seassa täytyy muistaa, että analogisen tv:n aikana kukaan tuskin kaipasi parannuksia televisioon kuvanlaatuun. Digitaalisen siirtojärjestelmän piti olla halvempi, mutta kuvan oikeanlainen pakkaus vaatiin ammattilaista. Rahaa on palanut niin, että mm. broadcast-verkko jouduttiin yksityistämään. Tällä hetkellä Yle on irtisanomassa 60 henkeä tuotannosta ja desingistä.

DVB-T2/MPEG-4 -yhdistelmä on kuitenkin yleistymässä ja saavuttamassa stabiilin kompromissin. Ehkä sen myötä tilanne rauhoittuu pitkäksi aikaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti